Naiset ja liikunta
15.02.2012 14:44
Luin hämmentyneenä uutista kansainvälisen nyrkkeilyliiton vaatimuksesta että naisten otteluasuna tulee olla hame.Ymmärrän, että tennisotteluissa, vaikkapa Wimbledonissa halutaan pitää yllä perinteitä, kuuluu siihen myös hameen käyttö. Nyrkkeilyssä on kuitenkin tähän mennessä naiset otelleet shortsit jalassa. Ehdotusta perustellaan siten, että näin naiset erottuisivat miehistä. Tämä tuntuu vähintäänkin kummalliselta, kun miehet ja naiset eivät ottele keskenään. Yhä siis törmätään erilaisiin suhtautumisiin naisissa liikkujana tai muissa rooleissa liikunnan ja urheilun saralla.
Naisten aktiivinen liikkuminen ja lajien määrä ovat lisääntyneet viime vuosina, ja vaikkapa ryhmäliikunnassa ja kuntosaleilla naiset ovat miehiä aktiivisempia. Myös tyttöjen ja poikien kohdalla on tilanne liikunnan harrastamisessa tasoittunut, ja seuroissa liikkuu aika lailla yhtä pajlon molempia. Lajeissa ja liikuntapaikkojen käytössä on yhä eroja, mutta tasoittumista on tapahtunut. Naisilla lajeina on enemmän sauvakävelyä, lenkkeilyä ja voimistelutyyppisiä lajeja, kun taas miehillä on vahvasti palloilulajeja. Liikkumisen motivaatio liittyy naisilla paljolti itsestä huolehtimiseen ja hyvään oloon ja miehillä vastaavasti usein tuloksin mitattavaan liikuntaan sekä toisaalta kavereiden kanssa yhteiseen tekemiseen.
Liikuntapolitiikka on yhä vahvasti miesten alaa. Liikuntajärjestöjen tavoitteena on tasoittaa tilannetta, vaatimus 40/60- suhteesta ei ole suoraan sovellettavissa kaikissa lajeissa. Näin ollen vaatimus paikkojen jakautumisesta päätöksenteon tasoilla suhteessa jäsenistön sukupuolijakaumaan on realistisempi tavoite. Kun katsoo läpi suomalaiset liikuntajärjestöt ja lajiliitot, on näistä naisia puheenjohtajina tai toiminnanjohtajina noin viidesosassa. Hallituksen jäsenyyksissä on tasa-arvotavoite toteutunut, mutta muutamissa suurissa lajeissa tilanne on yhä, että naisia on hallituksessa yksi tai ei ollenkaan. Ja silti tilanne Suomessa on kansainvälisesti verrattuna kohtuullisella tasolla.
Huippu-urheilussa miesten näkyminen mediassa on monessa lajissa naisia parempaa. Tähän vaikuttavat tietenkin historia ja kansainväliset painotukset. Journalismin puolella ilahduttavaa ovat olleet viime vuosina ruutuihin ja toimituksiin tulleet naispuoliset urheilutoimittajat. Urheilussa huipulle ja julkisuuteen pääsyä määrittelee raha, jonka vuoksi kyseessä on naisurheilun näkyvyyden osalta muna vai kana- ilmiöstä. Kun naisurheilu saa vähemmän mediahuomiota, kerää se saa vähemmän sponsoreita, jolloin ei ole varaa vahvempaan markkinointiin tai valmennukseen. Suomalainen vapaaehtoisuuteen perustuva seuratyö luo kuitenkin varsin tasa-arvoiset lähtökohdat tyttöjen ja poikien harrastukselle.
Sirpa Paatero
Kansanedustaja
Vahva kunta estää verokeinottelun terveydenhuollossa
31.01.2012 14:28
Kun me suomalaiset puhumme sekä kotona että ulkomailla kansainvälisen verokilpailun hillitsemisen puolesta, on Suomen toimittava kuten opettaa. Olisi siis toivottavaa, ettemme omalla toimillamme lisää valtioiden välistä verokilpailua. Tästä on hyvä tai paremminkin huono esimerkki on kansainvälisten korkomenojen vähennysoikeus, joka on mahdollista esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa.
Ruotsissa Carema- niminen hoiva-alan yritys on lainannut veroparatiisissa toimivalta emoyhtiöltään Ambealta rahaa korkealla korolla. Ruotsin laki mahdollistaa näiden korkojen rajoittamattoman vähentämisen verotuksessa. Lopputulos on se, että yhtiö maksaa veroja huomattavasti vähemmän kuin sen pitäisi, koska emoyhtiöltä lainatun pääoman korkeat korot ovat vähentäneet verokertymää. Ruotsalaiset ovat arvioineet, että Carema- tapauksessa valtiolta jää saamatta noin sadan miljoonan euron verotulot. Ruotsalaisen talouslehti DI:n mukaan Careman emoyhtiö ei maksa ollenkaan veroja.
Emoyhtiö Ambea sattuu olemaan myös suomalaisen Mehiläiset omistaja. Mehiläisen viime vuoden liikevoitto oli 34,6 miljoonaa euroa. Konserniavusta Ambealle se maksoi 36 miljoonaa euroa, mikä tilitti ne edelleen osakkeen omistajilleen. Veroja Mehiläinen maksoi Suomeen 365 000 euroa, eli hieman yli kymmenen prosenttia voitoistaan.
Huomiota on siis kiinnittänyt se, että Suomen yhteiskunnan tukea nauttivien hoito ja hoiva-alan yritysten maksamat verot ovat epäilyttävän pieniä yhtiön liikevoittoon verrattuna. On yleisen oikeustajun vastaista, jos julkista tukea saava yritys vähentää tietoisesti maksamiaan veroja verosuunnittelun avulla jakaakseen lisää tuloja osakkeenomistajille. Kela rahoittaa terveysalan yksityisiä yrityksiä välillisesti tukemalla kansalaisia hoitomaksuissa.
Ruotsin tapaus on varoittava esimerkki siitä, mihin yksityistämisvimma voi pahimmillaan johtaa. On palautettava mieleen kuntien kiinnostus yksityisiä terveyspalveluja kohtaan, mikä on johtunut lääkäreiden puutteesta ja säästötarpeista. Kunnat yksityistävät siis pakon edessä. Yksityistäminen on näyttänyt hyvältä lyhyellä aikavälillä, mutta on nyt tutkimusten mukaan usein osoittautunut kuntalaisen kannalta huonoksi ratkaisuksi. Monessa tapauksista kuntalainen maksaa yksityistämisen hinnan kasvavana verotuksena ja heikentyneinä peruspalveluina.
On huolehdittava siitä, että minkään kunnan ei tarvitse yksityistää terveyspalveluitaan. Yksityistämiseen ei ole syytä, jos kunta kykenee järjestämään terveydenhuollon itse. Kunnan elinvoimaisuus edellyttää suotuista elinkeinorakennetta, mikä voi vaatia kuntaliitoksia. Se on mielestäni kohtuullinen hinta kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta.
Sirpa Paatero
Kansanedustaja
3 kommenttiaPerhesurmat kertovat yhteiskunnan pahoinvoinnista
16.01.2012 13:30
Viimeisin perhesurma uutisoitiin alkuviikosta, jossa aviomiestä epäillään vaimonsa ja kahden lapsen hengen riistämisestä. Poliisi saapui tapahtumapaikalle alkuillasta perheen kodissa syttyneen tulipalon vuoksi, Helsingin Laajasalossa. Kyseinen perhesurma on jo kuudes lajissaan vuoden sisällä Suomessa.
Voiko Suomi hyvin? Osa suomalaisista voi paremmin kuin kukaan ihminen tässä maailmassa. Perhesurmat, syrjäytyneet nuoret, peritty köyhyys, leipäjonot ja ruuhkat toimeentulotuessa kertovat tästä yhteiskunnasta sen vaietun puolen. Eriarvoisuus kärjistyy erityisesti terveyden ja sosiaalisen selviytymisen osalta.
Tutkijoiden mielestä surmatekoihin liittyy huono-osaisuuden kasautuminen, eikä tekojen motiivi näin ollen ole yksiselitteinen. Pohja on kuitenkin köyhyydessä ja/tai mielenterveysongelmissa, vaikka motiiviksi ilmoitetaan usein alkoholismi tai mustasukkaisuus, eli henkilöön liittyvä ominaisuus. Ne ovat kuitenkin vain viimeinen pisara, joka ylittää inhimillisen kantokyvyn. Vaikeuksien keskeltä sosiaalisten tukiverkkojen ylläpitäminen käy usein ylivoimaiseksi, ja suurimman hädän hetkellä ihminen kokee olevansa usein yksin.
Köyhyyden torjuminen on otettava vakavasti, niin että nyt jo tehtyjä perusturvan korotuksia jatketaan ja erilaiset toimeentuloturvan loukot tukitaan, kuten esimerkiksi liiallinen byrokratia tukia haettaessa. Köyhyyteen puuttumalla ihmisen elämä helpottuu myös muilta osin ja auttaa jaksamaan arkea. Toinen asia on hädänalaisten ihmisten auttaminen palvelujen avulla. Tässä tärkeimpinä ovat riittävän varhainen hoitoon pääsy päihde- ja mielenterveysongelmissa. Lisäksi lapsensuojelussa on pystyttävä resursoimaan myös ennaltaehkäisyyn esimerkiksi perheiden kotipalvelun ja avohuollon tukitoimin.
Ongelmien kärjistymisen ehkäisemiseksi palveluissa on oltava mahdollisuus seurata ja auttaa myös heitä, joilla näyttäisi päällisin puolin menevän kohtuullisesti. Ongelmat ovat usein moninaiset ja koskettavat erilaisia perheitä. Esimerkiksi perheen vanhempien työssäkäynti ei välttämättä ole hyvinvoinnin tae, kuten viimeinen vuosi on meille osoittanut. Nyt tarvitaan voimakkaita sosiaalipoliittisia toimia ihmisten nostattamiseksi ylös köyhyydestä sekä panostuksia terveys- ja hyvinvointipalveluiden riittävyyteen. Missään nimessä ei pidä myöskään unohtaa yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta ystävien, suvun, tuttavien ja sosiaalihuollon ammattilaisten osalta.
Sirpa Paatero
SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Kirjoitus lähetettiin 12.1. Kymenlaakson maakuntalehtiin julkaisua varten
3 kommenttiaRahoitusmarkkinavero on tervetullut
11.01.2012 9:54
Ranska puhui eilen pääministeri Nicolas Sarkozyn suulla rahoitusmarkkinaveron puolesta. Suomen hallitusohjelmassa todetaan rahoitusmarkkinoiden verottamisesta seuraavasti: “Suomi kiirehtii kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti. Tavoitteena on globaalivero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös EU:n tasolta toimeenpantava järjestelmä.”
Olemme viime viikkoina kuulleet hallitusohjelmalinjan vastaisia ajatuksia oikeistolaistaustaisilta kommentaattoreilta, viimeksi tänä aamuna kuuntelin radiosta Piia Noora Kaupin mielipidettä. Hän tiivisti mielestäni hyvin oikeistolaisen pelonviljelyretoriikan, kun puhumme rahoitusmarkkinaveron käyttöönottamisesta. Kaupin mukaan kansainväliset suursijoittajat lopettavat investoimisen Eurooppaan, mistä seuraa taantuma ja työttömyyttä, jos rahoitusmarkkinoilta kerättäisiin tuloja yhteiseen kassaan.
Pelottelu saattaisi toimia, jos meillä olisi näyttöä yritysten ja sijoittajien joukkopaosta pois korkean verotuksen Euroopasta. Tosi asia kuitenkin on, että näin ei ole käynyt. Viime viikonlopun Helsingin Sanomissa oli uutinen, että ne harvat Aasiaan lähteneet yrityksen ovat tulossa takaisin tai ainakin harkitsevat sitä vakavasti. Kaupin tapaiset kommentaattorit unohtavat Euroopan yhteiskuntarakenteesta kumpuavat taloudelliset vahvuudet.
Lisäys eurooppalaisten vahvuuksien listaan olisi rahoitusmarkkinavero. Tämä vero ei kohdistuisi kuluttajiin ja palkansaajiin, vaan sen piirissä olisivat pankit ja rahoituslaitokset. Veron tarkoituksena on hillitä valuuttaspekulaatiolla tekemällä siitä maksullista, kun se nykyisin on ilmaista. Yhteisvaluutalla tapahtuvan spekulaatiopelin väheneminen parantaa talouden ennustettavuutta ja vakautta.
Kansainväliselle suursijoittajalle valuutta on samanlainen uhkapelin kohde kuin öljy, vilja tai puu, tosin huomattavasti houkuttelevampi suuremman riskin ja toiminnan edullisuuden vuoksi. Riski on suurempi, koska rahoitusmarkkinat ovat lähes kokonaan spekulaation armoilla, muissa vaihdannan välineissä näin on vain osin. Tämä johtuu siitä, että rahan arvo pitkälti markkinoiden päätettävissä, keskuspankit vaikuttavat siihen vain kovan paineen alla.
Ei rahoitusmarkkinoita tulla verottamaan verottamisen ilosta, saati rankaisumentaliteetilla. Tarkoitus on käyttää saadut verotulot tulevien talouskriisien ennaltaehkäisyyn ja meneillään olevasta taantumasta selviämiseen. Tämä tarkoittaisi lisäresursseja elvyttävään talouspolitiikkaan, mikä nopeuttaisi luottamuksen palautumista markkinoille reaalitalouden kautta. Haluan olla viemässä eteenpäin tätä uudistusta, koska se lisää mielestäni oikeudenmukaisuutta niin että kriisien hoidossa toimivat maksajina myös pankit ja rahoituslaitokset, eivätkä ainoastaan veronmaksajat
Sirpa Paatero
SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
0505121602
4 kommenttiaHyvä-paha Euro
13.12.2011 14:21
Keskustelu Euroopan unionista tai ainakin eurosta eroamisesta tuntuu pyörivän otsikoissa lähes päivittäin. Tänään keskustelemme ja äänestämme asiasta välikysymyksen muodossa. Pitää kuitenkin muistaa, että olemme vahvana vientiteollisuuden maana hyvin riippuvaisia monien Euroopan maiden taloudesta. Tästä syystä on tärkeätä, että Suomi on mukana Euroopan unionissa ja eurossa: On Suomen edun mukaista vaikuttaa siihen, millaisessa Euroopassa haluamme elää. Poliittisesti tilanne on hankala vai sanotaanko haastava, sillä lähes poikkeuksetta EU:n virkamieskoneiston ja kansallisten hallitusten politiikkaa johtavat porvaritaustaiset päättäjät.
On syytä muistuttaa euron hyvistä puolista. Ne tahtovat unohtua ajassa, jossa yhteisvaluutta tuntuu epämiellyttävältä ja monimutkaiselta. Yhteisvaluutta on helpottanut yritysten kaupankäyntiä ja sen lisäksi myös kansalaisten kanssakäymistä ja liikkumista työn perässä muissa Euroopan maissa. Kuka enää halajaa takaisin siihen rumbaan, joka vaikkapa Tallinaan lähtevällä suomalaisella oli edessään aiemmin? Miksi pitäisi palata takaisin aikaan, jolloin käypää valuuttaa täytyi jonottaa, välittäjä otti välistä sievoiset osuutensa ja molemmissa päissä seisottiin pitkissä jonoissa passintarkastukseen?
Kansaa ei vakaan valuutan vuoksi ole kiusannut myöskään inflaatio korkea suhdanteen aikaan, kuten nähtiin 1980- luvulla markka-aikana. Toisaalta nykyisessä talouskriisissä ei tarvitse myöskään pelätä, että säästöt pankkitilillä sulavat yhdessä yössä Suomen pankin devalvaatiopäätöksen seurauksena, kuten markkinoidaan joidenkin osalta mielikuvaa omalla valuutalla tehtävistä korjauksista. Myöskään asuntolainojen tarvitsijat tuskin kaipaavat aikaa ennen euron tuomaa vakautta, jolloin korot huitelivat yli kymmenessä prosentissa.
Suomi on pieni maa Euroopan laidalla, jonka kansalaisten hyvinvointi rahoitetaan tavaroiden ja palvelujen viennistä saaduilla tuloilla. Euro on väline, joka helpottaa kaupankäyntiä maiden välillä. Euro siis edesauttaa parhaiten Suomen talouskasvua, mikä on hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta lähestulkoon pakollista. Euro ei siis ole arvo sinänsä, vaan kannatamme yhteisvaluuttaa Suomen vanhusten, lasten ja koko hyvinvointiyhteiskunnan edun nimessä.
3 kommenttiaSDP:n ryhmäpuhe valtiontalouden kehyksistä
24.11.2011 18:09
Sirpa Paatero 24.11.2011. Muutokset puhuttaessa mahdollisia
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston selontekoon valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2012–2015
Arvoisa puhemies!
Hallitusvaihdoksen ja sosialidemokraattien hallitukseen tulon myötä moni asia muuttui. Työllisyys ja oikeudenmukaisuus ovat nyt hallituksen politiikan keskiössä. Julkista taloutta tasapainotetaan jo heti ensimmäisessä budjetissa. Samalla lisätään kuitenkin voimavaroja köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Talouskasvua vauhditetaan, työllisyyttä edistetään ja kilpailukykyä vahvistetaan.
Sosialidemokraattien paluu hallitukseen merkitsi myös sopimusyhteiskunnan paluuta. Raamiratkaisu työmarkkinoilla vahvistaa syntyessään kilpailukykyä ja talouden ennustettavuutta sekä työllisyyttä ja ostovoiman kehitystä. Liittojen osalta juuri tänään on ratkaiseva päivä. Toivottavasti ratkaisu syntyy. Hallituksen panos raamisopimuksen syntymisessä oli ratkaiseva. Siitä kiitos.
Sosialidemokraattien vaalien alla esittelemä työn ja oikeudenmukaisuuden sekä kestävän talouskasvun linja näkyy selkeänä myös valtiontalouden kehyksissä vuosille 2012 – 2015.
Kehyspäätöksessä hallituksen panostukset kasvuun, työllisyyteen ja julkisen talouden tervehdyttämiseen tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Koulutukseen ja osaamiseen panostetaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen tavoite pysyy 4 prosentin tasolla kokonaistuotantoon nähden. Työllisyyteen panostetaan monin eri tavoin. Yritysten toimintaa ja vientiä tuetaan.
Liikenneinvestoinnit ja perusparannustoimet tukevat liikennepoliittisten tavoitteiden ohella kasvua ja työllisyyttä. Perusturvaan ja palvelujen kehittämiseen suunnataan selkeitä lisäpanostuksia. Suomen tulevaisuudesta huolehditaan tarjoamalla 3kk sisällä yhteiskuntatakuun mukaisesti kaikille nuorille työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka.
Veropohjaa laajennetaan ja verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verottamisesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan useilla eri toimilla.
Kuntarakennetta pyritään uudistamaan siten, että kuntalaisille tärkeät lähipalvelut turvataan myös jatkossa. Julkisen talouden tehokkuutta edistetään toimivilla tietoliikennejärjestelmillä ja uudistamalla pelkäksi henkilöstön vähentämisohjelmaksi edellisellä kaudella muuttunut valtionhallinnon tuottavuusohjelma vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaksi.
Sosialidemokraatit ovat jo pitkään olleet huolissaan julkisten palvelujen ulkoistamisesta ja yksityistämisestä. Pelkäämämme ongelmat ovat nyt nousseet esiin monin tavoin. Nyt olisikin syytä tehdä kattava selvitys jo tehtyjen ulkoistusten taloudellisista ja toiminnallisista vaikutuksista. Meillä ei ole varaa palvelujen saatavuuden ja laadun heikentämiseen eikä osaoptimointiin. Toivon että selvitystarve saa tukea myös muilta puolueilta.
Arvoisa puhemies!
Taloustilanne on heikentynyt edelleen maailmalla. Erityisesti epävarmuutta ja näkymien heikkenemistä on aiheuttanut Euroopan velkakriisin syveneminen loppuvuoden aikana. Suomikaan ei voi välttyä ulkoisten tekijöiden kielteisistä vaikutuksista talouteemme.
Epävarmuudesta kertovat viestit vaikuttavat ihmisten ja yritysten tulevaisuususkoon ja johtavat talouskasvun heikentymiseen. Tämän vuoksi on hyvä, että hallitusohjelmassa on selkeät kirjaukset ja tahtotila velkakierteen estämiseksi ja taloutta tervehdyttävistä toimista. Ratkaisuja ei meillä toisin kuin monissa muissa maissa tarvitse tehdä hätiköiden kiireellä, vaan harkiten.
Hallitusohjelman mukaisesti keväällä on odotettavissa mahdollisia lisäpäätöksiä julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi. Lisätoimissa on edettävä hallitusohjelman mukaisesti eli menojen ja tulojen yhtä suuren sopeutuksen sekä rakenteellisten toimien avulla. Uudet sopeutustoimet on tehtävä ja ajoitettava niin, että ne eivät heikennä talouden kasvua ja kotimaista kulutusta. Itseään ei kannata ampua jalkaan syventämällä omin toimenpitein muutoinkin edessä olevaan taantumaa.
Toimenpiteet pitää tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla. Vastuuta on perätty ja sitä on myös kannettava koko kansakuntana. Yhteisissä taloustalkoissa on oltava kaikkien mukana omalla maksukyvyllään. Tämä tarkoittaa hyvätuloisten ja varakkaiden osalta muita suurempaa taakkaa.
KommentoiSirpa Paatero: Hukkumiskuolemat minimiin
18.11.2011 17:08
Tiedote 18.11.2011
Hukkumiskuolemat minimiin
Onnettomuustutkintakeskuksen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan tapaturmaisesti Suomessa hukkui 228 ihmistä aikavälillä 1.4.2010–31.3.2011, eli vuoden aikana. Tapaturmaisiksi hukkumiskuolemiksi luokiteltiin kaksi kolmesta kaikista vesillä tapahtuneista kuolemantapauksista.
SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sirpa Paateron mielestä jokainen hukkumiskuolema on liikaa. Hänen mukaan on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin hukkumiskuolemien vähentämiseksi.
- Meillä on kaikille muille tapaturman lajeille selkeät tavoitteet kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentämiseksi. Hukkumisten osalta tällaista ei ole. Mielestäni olisi tarpeellista asettaa tavoitteeksi, että julkisen vallan toimilla esimerkiksi puolitetaan tapaturmaisten hukkumiskuolemien määrä nykyisestä.
Suomen luku on korkea verrattuna Ruotsiin, jossa hukkumiskuolemia tapahtui 79 vuonna 2010 Ruotsin hengenpelastusliiton mukaan. Paateron mielestä tämän havainnon pitäisi johtaa nopeaan reagointiin Suomessa.
- Suomen ja Ruotsin erot tässä asiassa järkyttävät. Voisiko olla niin, että Ruotsissa vesiturvallisuuteen suhtaudutaan yleisesti vakavammin kuin Suomessa?
Lisätietoja: Sirpa Paatero 050 512 1602
KommentoiSirpa Paatero: Hallitus ottaa vakavasti tuloerojen kasvun
14.11.2011 10:06
TIEDOTE 13.11.2011
Sirpa Paatero: Hallitus ottaa vakavasti tuloerojen kasvun
Hallituksella on työn alla hallitusohjelman mukaisesti perusturvauudistus, jolla pyritään helpottamaan kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa olevia. Korotukset työmarkkinatukeen, ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan sekä asumistuen tulorajoihin ovat historiallisia tilanteessa, jossa valtiontalouden alijäämää joudutaan kuromaan umpeen. Verotusta ollaan korjaamassa oikeudenmukaisempaan suuntaan muuttamalla pääomaverotus progressiiviseksi sekä kiristämällä suurten perintöjen verotusta. Nuorisotyöttömyys on suuri uhka eriarvoistumis- ja syrjäytymiskehitykselle muodostaen myös tulevaisuuteen suuria kustannusuhkia, niin kansantaloudellisesti kuin inhimillisestikin. Hallitus on varannut ensi vuodelle kohdennettuja määrärahoja nuorille ja koko hallituskauden keskeinen nuorten yhteiskuntatakuu on valmistelussa erittäin tiukalla aikataululla.
Keskustan varapuheenjohtaja Anneli Saarikko itkee kaatunutta maitoa arvostellessaan muita tuloerojen kasvusta. Juuri Keskustavetoisten hallitusten aikana tuloerot kasvoivat dramaattisesti ja julkiset palvelut rapautuivat, vaikka samaan aikaan maan talouskasvu oli voimakasta. Keskustan varjobudjetin esitys arvonlisäveron korottamisesta kahdella prosenttiyksiköllä ei ainakaan helpottaisi pienituloisempien asemaa, tulojen mennessäpakolliseen kulutukseen. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on tehnyt laskelman hallituksen ensi vuoden talousarvion perusteella. Hallituksen esittämän perusturvan tasokorotuksen ja välittömään verotukseen eli esimerkiksi pääomatuloverotukseen tehtyjen kiristysten yhteisseurauksena tuloerot supistuvat Gini-kertoimella mitattuna 0,4 prosenttiyksikköä ja suhteellinen köyhyysaste pienenee samoin 0,4 prosenttiyksikköä lähtötilanteeseen verrattuna. Tuloerot siis pienenevät ja köyhyysaste laskee.
Torstaina Eduskunta hyväksyi jo hallituksen esityksen toimeentulotuen perusosan korottamisesta 6 prosentilla. Yksinhuoltajien toimeentulotuen perusosaan tulee lisäksi 10 prosentin korotus. Kokonaisuudessaan yksinhuoltajaperheen toimeentulotuki nousee vähintään noin 85 eurolla kuukaudessa. Vuonna 2010 toimeentulotukea maksettiin 241 500 kotitaloudelle, joista arviolta 28 000 oli yksinhuoltajatalouksia. Tämä on suuri apu pienituloisimmille.
Lisätietoja: SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero 050 512 1602
4 kommenttiaNuoret Kotkat ovat huolissaan lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta
31.10.2011 15:36
Kannanotto on hyväksytty Nuorten Kotkien edustajistossa 30.10.2011 Helsingissä
Lapsijärjestö Nuorten Kotkien edustajisto käsitteli ajankohtaisissa lapsipoliittisissa asioissa YK:n kansainvälisten sopimusten tilannetta ja Suomen toimia Lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttamisessa.
YK:n Lapsen oikeuksien komitean tänä vuonna antamassa vastauksessa Suomen neljänteen maaraporttiin esitettiin useita huolenaiheita toimenpidesuosituksineen mm. lastensuojelun laitosvaltaisuuteen, varhaiskasvatuslain tarpeeseen ja lapsiasiavaltuutetun toimintaresursseihin liittyen. Nuoret Kotkat yhtyy komitean kehotukseen, että lasten oikeuksien turvaamiseen on varmistettava riittävät resurssit sekä valtion että kuntien toiminnassa.
Vastauksessa annettiin myös suositus, että lasten oikeuksien toteutumiseksi Suomi ratifioi ne keskeiset YK:n ihmisoikeussopimukset, joiden sopimusosapuolena se ei vielä ole. Lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan 1991 ja sopimukseen liittyvä ensimmäinen, lapsisotilaisiin liittyvä, lisäpöytäkirja ratifioitiin Suomessa vuonna 2002. Toisen, lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä koskevan lisäpöytäkirjan ratifiointi on valmisteilla. Nuoret Kotkat haluaa vauhdittaa asiaa ja vaatii, että lisäpöytäkirjan ratifioinnin edellyttämät muutokset saadaan rikoslakiin mahdollisimman nopeasti ja että lisäpöytäkirja ratifioidaan välittömästi tarvittavien lainsäädäntötoimenpiteiden jälkeen.
Nuoria ei lasten tapaan ole toistaiseksi tunnustettu erillissuojelua tarvitsevaksi ryhmäksi, mikä hidastaa nuorten oikeuksien toteutumista. Osana maailmanlaajuista kotkajärjestöä Nuoret Kotkat tukee Suomen YK-liiton YK:n pääsihteerille luovuttamaa vetoomusta, jonka tavoitteena on, että YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyisi päätöslauselman ”Nuoret, rauha ja turvallisuus”. Päätöslauselman hyväksyminen parantaisi nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja korostaisi heidän tärkeyttään rauhanrakennuksessa.
KommentoiKuntaväitteitä oikomassa
16.09.2011 21:03
Hallitusohjelmaan on kirjattu uuden kunta- ja palvelurakenneohjelman aloittaminen, ja keskustelu on nyt lähtenyt vauhdilla käyntiin – valitettavasti myös väärille raiteille. Edellisten hallitusten aikana käynnissä ollut PARAS-hanke on jo tuottanut jonkin verran tulosta, mutta nyt on aloitettava seuraava vaihe. Kuntauudistuksessa on tarkoitus muuttaa sekä tapoja tuottaa palveluita että viedä kuntien kokoa lähemmäs luontevaa asiointi- ja työssäkäyntimääritelmää. Kuntia ei olla liittämässä pakolla yhteen, mutta kunnan on hyvä olla sen kokoinen, että se voi verotuloillaan pitkälti tuottaa kaikki asukkaidensa tarvitsemat palvelut.
Erityisongelmana on, mitä tehdään niiden kuntien kohdalla, jotka ovat aivan konkurssikypsiä, eikä ikä- tai elinkeinorakenteessa ole positiivista lähtökohtaa. Toisin kuin tietyt tahot ovat antaneet ymmärtää, on kuntien valtionosuuksiin kustannus- ja indeksitarkastuksen sekä yhteisöveroprosentin korotuksen myötä tulossa ensi vuonna euroja enemmän eikä vähemmän.
Tällä hetkellä suomalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen, esim. erityis-, koulu- tai sosiaalipalveluiden osalta. Kunnallinen itsehallinto, myös taloudessa, on arvokas lähtökohta ja sitä voidaankin vahvistaa lisäämällä kuntien verotusoikeutta. Palveluiden järjestämisen osalta itsehallinto toteutuu parhaiten, jos kunta voi itse päättää, miten palveluja järjestää. Ei siis niin, että kaikki kuntalaisia koskevat palvelut ovat kuntayhtymien, yhteispalvelualueiden tai yhteisten yhtiöiden järjestämiä. Tällöin kunta on suoraan vain maksajan roolissa ja suora päätösvalta muualla kuin kunnanvaltuustoilla. Kunnallinen demokratia toteutuu myös parhaiten, kun vaaleilla valitut valtuutetut vastaavat suoraan sekä taloudesta että palveluista.
Sirpa Paatero
Kansanedustaja (sd)
1 2 3 … 5 Seuraava »