Mikä on kokoomuksen linja?

08.12.2011 17:31

Yksityistämisvimma käy kansakunnan kukkarolle

24.11.2011 14:55

Mielipidekirjoitus lähetettiin Kymen Sanomien toimitukseen julkaisua varten 24.11.2011

Matti Saarelan pääkirjoitus Kymen Sanomissa 23.11. otsikolla “Verokilpailulle on pakko tehdä jotain” osui monella tapaa asian ytimeen. On selvää, että Suomen on toimittava kuten opettaa: Kun kannatamme julkisesti kansainvälisen verokilpailun hillitsemistä, meidän on myös pidettävä huolta siitä, ettemme omalla toimillamme lisää valtioiden välistä verokilpailua. Tästä on hyvä esimerkki kansainvälisten korkomenojen vähennysoikeus, joka on mahdollista esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa.

Ruotsissa Carema- yhtiö on lainannut veroparatiisissa toimivalta emoyhtiöltään rahaa korkealla korolla. Ruotsin laki mahdollistaa näiden korkojen rajoittamattoman vähentämisen verotuksessa. Lopputulos on se, että yhtiö maksaa veroja huomattavasti vähemmän kuin sen pitäisi, koska emoyhtiöltä lainatun pääoman korkeat korot ovat vähentäneet verokertymää. Ruotsalaiset ovat arvioineet, että Carema- tapauksessa valtiolta jää saamatta noin sadan miljoonan euron verotulot.

Ruotsalaisella Carema- yhtiöllä on sama omistaja kuin suomalaisella Mehiläisellä. Huomiota on kiinnittänyt se, että Suomen yhteiskunnan tukea nauttivien hoiva-alan yritysten maksamat verot ovat epäilyttävän pieniä yhtiön liikevoittoon verrattuna. Onko oikein, jos julkista tukea saava yritys vähentää tietoisesti maksamiaan veroja verosuunnittelun avulla? Kela rahoittaa esimerkiksi terveysalan yksityisiä yrityksiä välillisesti tukemalla kansalaisia hoitomaksuissa.

Toinen asia, mihin myös pitää saada selvyys, liittyy ylipäänsä tämän yksityistämisvimman taloudelliseen mielekkyyteen. Nyt meillä eletään siinä uskossa, että ulkoistaminen tarkoittaa automaattisesti parempaa palveluntuotantoa kunnan kukkarolle. Järki kuitenkin sanoo, ettei ulkomailla asuva osakkeenomistaja tyydy nollatulokseen. Onko esimerkiksi niin, että kunnissa on ulkoistettu vain parhaiten voittoa tuottavia palvelumuotoja? Selvyys näistä asioista on ehdoton edellytys yksityistämistouhun jatkamiselle.

Kansanedustaja Sirpa Paatero

Nuorten tukeminen on yhteiskunnan paras sijoitus

25.10.2011 9:00

Julkaistu 25.10.2011 Uutispäivä Demarissa

Yhteiskuntatakuun käyttöönotto on tärkeää sekä nuorelle että yhteiskunnalle. Työntekijöiden määrä tulee vähenemään, mikä johtuu ikäluokkien pienenemisestä. Vaikka jollakin toimialoilla tuntuu, että myös työpaikat vähenevät, on kokonaisuus tilastokeskuksen ennusteen mukaan murskaava: Jos kaikki nuoret työllistyisivät, ei se riitä täyttämään ikääntyvän työvoiman jättämää tarvetta.

Nuoria käsitellään valitettavan usein yhtenä massana. Huolimatta, että suurin osa nuorista opiskelee, hakeutuu työhön, etenee urallaan, perustaa perheen ja ottaa vastuuta yhteisistä asioista, julkista keskustelua käydään valitettavan usein vain niiden näkökulmasta, joilla kaikki ei suju niin hyvin. Suuri osa työttömänä tai kouluttamattomana olevista nuorista on lähtöisin perheistä, joissa on ollut päihde-, mielenterveys- tai muita koko perhettä rassaavia ongelmia. Syrjäytymisen kierre on katkaistava mahdollisimman aikaisin. Tätä taustaa vasten tukitoimet on kohdennettava perheisiin jo varhaisessa vaiheessa ja niiden otettava huomioon perheen yksilölliset tarpeet.

Uskon, että kaikki nuoret haluavat omia taitoja vastaavaa koulutusta tai työtä. Tuskin löytyy kovin nuoria monia, joiden tulevaisuuden suunnitelmat perustuvat loppuiän kestävään toimeentulotuen varassa elämiseen. Lisäksi on huomioitava, että nykyisin ei ole aiempien vuosien määrää nuorille sopivia kesätyö-, ja harjoittelupaikkoja, sillä moniin tehtäviin tarvitaan 18 vuoden ikä ja työkokemusta.

Erityisen huolestuttavia olivat viimekesäiset uutiset nuorten työntekijöiden perusoikeuksien polkemisista. Työhön oppiminen on tärkeätä, mutta sen varjolla ei saa maksaa liian pientä palkkaa, teettää liian lyhyttä jaksoa tai kieltää taukojen pitämistä. Lyhyen työn vastaanottaminen ei ole aina nuorelle kannattavaa, puhumattakaan houkuttelevuudesta.

Kolmen kuukauden jakso on tärkeä jakso nuoren elämässä, jonka vuoksi on viisasta taata kaikille työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikka. Tästä on nyt kirjaus hallitusohjelmassa. Seuraava tehtävä on löytää nuorten yhteiskuntatakuun malli, joka ehkäisee nuorten syrjäytymistä parhaalla mahdollisella tavalla. Mallissa on sovittava vastuun jakamisesta valtion, kuntien ja yksityisten yritysten kesken. Toiseksi suunnitelman on huomioitava eniten ongelmista kärsivien nuorten motivoiminen, josta hyviä kokemuksia ovat kerryttäneet muun muassa työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö. Historiaan ei saa jäädä myöskään niin sanottu mestari-kisälli -malli, jossa opitaan elämän pelisääntöjä ja vastuun kantamista aikuisen ohjauksella.

Sote-järjestelmä remonttiin samanaikaisesti kuntauudistuksen kanssa

19.10.2011 15:57

TIEDOTE
Vapaa julkaistavaksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä remonttiin samanaikaisesti kuntauudistuksen kanssa

Sosiaali- ja terveyshuollon rahoitus- ja järjestämisvastuista on päätettävä samanaikaisesti kuntarakenneuudistuksen kanssa. Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen toteutus selvitetään osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että valmistelussa edetään kuntapuoli edellä.

Ohjelmassa todetaan myös, että sekä rahoitus- että järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla, oli se sitten kunta tai suurempi sosiaali- ja terveydenhuoltoalue. Vaaleilla valituilla kunnanvaltuutetuilla tulee olla valta päättää näistä rahoista sekä palveluista. Tämän vallan takaamiseksi tulisikin purkaa raskaita hallinnollisia rakenteita, kuten kuntayhtymiä ja sosiaali- ja terveyspiirejä. Sote-piirit ovat kunnallisen demokratian ulottumattomissa.

Hallitusohjelmassa linjataan lisäksi, että sote-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Kun kuntauudistus on lähtenyt hyvin jo vauhtiin, on syytä kiirehtiä myös sote-uudistusta, jottei se jää jalkoihin.

Aihe on akuutti myös Kotkan seudulla. Terveydenhuollon järjestämisen uudistus on siellä kesken, ja tehtävät ratkaisut voivat vaikuttaa myös kuntien yhdistymisratkaisuihin. Kansanedustaja Sirpa Paatero puhuu aiheesta Kotkan kirjaston pääauditoriossa keskiviikkona 19.10. klo 18.30.

Lasten vuoro

04.07.2011 9:00

Kolumni julkaistu Uutispäivä Demarissa 4.7.

Nuoret Kotkat tekivät aikanaan omat hallitusohjelmatavoitteensa ja nyt on arvioinnin paikka. Hallitusohjelman ensimmäinen lukukerta saa jo hyvälle mielelle, ja tarkemmat tarkastelutkin osoittavat monta hyvää asiaa, joita emme olleet omalle listallemme laittaneet. Todellisuus näyttäytyy tietenkin vasta, kun ohjelmaa toteutetaan, sillä pelkät kirjaukset eivät kenenkään maailmaa paranna. Toivon tulevasta ne kuitenkin antavat.

Yleinen linjaus ennaltaehkäisevään työhön satsaamisesta näkyy siinä, että lastensuojelun matalan kynnyksen palveluja ja kotipalvelua halutaan kehittää ja lisätä.  Tasa-arvoinen kouluterveydenhuolto halutaan taata eri puolilla maata ja eri koulutusasteilla. Lapsiperheiden köyhyyttä aiotaan poistaa korottamalla peruspäivärahaa, toimeentulo- ja asumistukea sekä verotuksessa tehtävää perusvähennystä. Samalla luvataan turvata nykyistä paremmin tasa-arvoinen koulutus, muut palvelut, harrastusmahdollisuudet sekä mahdollisuus oman äänen kuuluvaksi saamiseen.

Aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta, jossa myös Nuoret Kotkat ovat olleet aktiivisesti mukana, laajenee ja vahvistuu nykyisestään. Hyvin tarpeellinen on kirjaus varhaiskasvatuslaista sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden sekä 0-maksuluokan säilyttämisestä. Eipähän tarvitse pelätä välistävetoja, kuten edellisellä kaudella. Tärkeätä ovat myös nuorisotyöttömyyden poistaminen ja vanhempainvapaan pidentäminen sekä nykyistä joustavamman osa-aikatyömallin kehittäminen perheiden tilanteiden mukaan. 

Nuorisotyön rahoituksen osalta tärkeimmät kirjaukset ovat rahapelimonopolin ja jakosuhdelain pysyminen entisellään. Käytännön rahanjako pysyy järjestöistä koostuvan avustustoimikunnan päätösvallassa ja perustuen toimintaan, ei kansanedustajien paikkamääriin, kuten muutamat muut puolueet olisivat halunneet. Nuorisotyön asiantuntijaorganisaationa toimii jatkossakin Nuorisoasiain neuvottelukunta, ja toiminnan linjaukset tehdään lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmalla. Yhdessä ja erilaisten järjestöjen toimintaedellytyksiä päivystämään perustetaan uudenlainen kansalaisjärjestöjen neuvottelukunta. 

Nämä kirjaukset osoittavat, että hallitus ei jätä huomioimatta lapsia maassamme. Yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on elintärkeää taata lasten ja nuorten kasvuolot. Myös työskentely lasten kanssa on aina antoisaa, ja maailmaa tulee nähtyä uudella tavalla. Erään 6-vuotiaan mielestä poliittinen elin on esimerkiksi pääministerin perna.

Velkakriisit kylvetty porvarihallitusten aikana

22.06.2011 17:37

Vastine Timo Vainikan mielipidekirjoitukseen “Vasemmiston politiikka ei luo työpaikkoja” (KySa 16.6.)
Julkaistu Kymen Sanomissa 22.6.2011

Timo Vainikan viime viikon kirjoituksessa vasemmiston politiikasta oli useita asiavirheitä. Ensimmäisenä on korjattava Euroopassa toimivien puolueiden valtasuhteet. Talouskriisin siemen on kylvetty Kreikassa, kuten Portugalissakin aikana, jolloin vallalla ovat olleet keskusta-oikeistolaiset porvaripuolueet. Sosialidemokraatit ovat nousseet valtaan vasta siinä vaiheessa, kun on ollut jälkien siivoamisen aika. Myös Irlannissa ja Italiassa oikeisto on vallassa. Ruotsi on hyvä esimerkki siitä, miten demarijohtoinen maa on pärjännyt hyvin taloudessa ja työpaikkojen luomisessa.

Toiseksi täytynee palauttaa mieliin, että viimeisten 50 vuoden aikana on Suomessa ollut kolme kertaa porvarihallitus, joiden jälkeen valtion kassa on ollut tyhjä. Näiden hallitusten jälkeen velkaa on ollut niin paljon, että seuraavien hallitusten on ollut pakko aloittaa uudelleen rakentaminen.  Viimeisin porvarihallitus johti maata siten, että kolmen miljardin ylijäämä muuttui yli 8 miljardin alijäämäksi neljässä vuodessa, Ahon hallituksen jälkeen joka kolmas markka oli lainattua ja 60-luvulla tuskin pystyttiin maksamaan edes virkamiesten palkkoja.

Työllisyyspolitiikassa on Lipposen hallituksella vuosikymmenten ennätys yli 350 000 uudella työpaikalla, 90-luvun porvarihallitusten jälkeen. Demareiden linja eroaa aina oikeistosta, niin talouden hoidossa, työpaikkojen luomisessa kuin pienituloisimmista huolehtimisessa siinä, että haluamme myös yhteiskunnalla olevan näissä oman roolinsa, emmekä luota vain markkinoihin ja hyväntekeväisyyteen.

Hallitusohjelmaneuvotteluihin olimme valmistautuneet huolella, kuten vaaleihinkin, omalla talous- ja työllisyysohjelmallamme, joka sisälsi useita keinoja työn luomiseksi ja työpaikkojen pitämiseksi Suomessa. Mielenkiintoinen oli Vainikan väite siitä, ettei hallitusneuvotteluissa olisi näistä asioista keskusteltu. Tietääksemme juuri taloudesta olivat suurimmat väännöt, jotka saatiin toisella kierroksella soviteltua niin, että 2,5 miljardin sopeutuksesta puolet toteutetaan verojen korotuksilla ja puolet säästöillä. Uusien työpaikkojen luomiseksi ja nykyisten täällä pitämiseksi on tärkeätä, että enää ei energiaveroja nosteta, tutkimus- ja kehittämisrahat nostetaan tavoitteena olleeseen 4 prosenttiin, tiet ja rautatiet rakennetaan palvelemaan teollisuutta ja vientiä, elinkeinotuet suunnataan uusille työllistäville toimialoille, rakennemuutosalueille tehdään omat suunnitelmat, koulutuksen saatavuus myös aikuisille taataan ja joustavuus eri alojen mukaan varmistetaan.  Samalla on tärkeätä huolehtia ihmisten nopeasta työllistymisestä opiskelujen tai työpaikan loppumisen jälkeen. Nämä kaikki ja useat muut toimenpiteet löytyvät demareiden ohjelmista.

Olemme harvinaisen samaa mieltä Vainikan kanssa siitä, että Suomi ei voi kulkea Kreikan tiellä ja elää yli varojensa. Uusien työpaikkojen luominen on todella tärkeätä ja juuri näistä syistä on erittäin tärkeätä, että demarit ovat nyt hallituksessa. 

Sirpa Paatero
kansanedustaja (sd)