Luin hämmentyneenä uutista kansainvälisen nyrkkeilyliiton vaatimuksesta että naisten otteluasuna tulee olla hame.Ymmärrän, että tennisotteluissa, vaikkapa Wimbledonissa halutaan pitää yllä perinteitä, kuuluu siihen myös hameen käyttö. Nyrkkeilyssä on kuitenkin tähän mennessä naiset otelleet shortsit jalassa. Ehdotusta perustellaan siten, että näin naiset erottuisivat miehistä. Tämä tuntuu vähintäänkin kummalliselta, kun miehet ja naiset eivät ottele keskenään. Yhä siis törmätään erilaisiin suhtautumisiin naisissa liikkujana tai muissa rooleissa liikunnan ja urheilun saralla.

Naisten aktiivinen liikkuminen ja lajien määrä ovat lisääntyneet viime vuosina, ja vaikkapa ryhmäliikunnassa ja kuntosaleilla naiset ovat miehiä aktiivisempia. Myös tyttöjen ja poikien kohdalla on tilanne liikunnan harrastamisessa tasoittunut, ja seuroissa liikkuu aika lailla yhtä pajlon molempia. Lajeissa ja liikuntapaikkojen käytössä on yhä eroja, mutta tasoittumista on tapahtunut. Naisilla lajeina on enemmän sauvakävelyä, lenkkeilyä ja voimistelutyyppisiä lajeja, kun taas miehillä on vahvasti palloilulajeja. Liikkumisen motivaatio liittyy naisilla paljolti itsestä huolehtimiseen ja hyvään oloon ja miehillä vastaavasti usein tuloksin mitattavaan liikuntaan sekä toisaalta kavereiden kanssa yhteiseen tekemiseen.

Liikuntapolitiikka on yhä vahvasti miesten alaa. Liikuntajärjestöjen tavoitteena on tasoittaa tilannetta, vaatimus 40/60- suhteesta ei ole suoraan sovellettavissa kaikissa lajeissa. Näin ollen vaatimus paikkojen jakautumisesta päätöksenteon tasoilla suhteessa jäsenistön sukupuolijakaumaan on realistisempi tavoite. Kun katsoo läpi suomalaiset liikuntajärjestöt ja lajiliitot, on näistä naisia puheenjohtajina tai toiminnanjohtajina noin viidesosassa. Hallituksen jäsenyyksissä on tasa-arvotavoite toteutunut, mutta muutamissa suurissa lajeissa tilanne on yhä, että naisia on hallituksessa yksi tai ei ollenkaan. Ja silti tilanne Suomessa on kansainvälisesti verrattuna kohtuullisella tasolla.

Huippu-urheilussa miesten näkyminen mediassa on monessa lajissa naisia parempaa. Tähän vaikuttavat tietenkin historia ja kansainväliset painotukset. Journalismin puolella ilahduttavaa ovat olleet viime vuosina ruutuihin ja toimituksiin tulleet naispuoliset urheilutoimittajat. Urheilussa huipulle ja julkisuuteen pääsyä määrittelee raha, jonka vuoksi kyseessä on naisurheilun näkyvyyden osalta muna vai kana- ilmiöstä. Kun naisurheilu saa vähemmän mediahuomiota, kerää se saa vähemmän sponsoreita, jolloin ei ole varaa vahvempaan markkinointiin tai valmennukseen. Suomalainen vapaaehtoisuuteen perustuva seuratyö luo kuitenkin varsin tasa-arvoiset lähtökohdat tyttöjen ja poikien harrastukselle.

Sirpa Paatero

Kansanedustaja

Ryhmä järjestäytyi ja jatkamme johdossa samalla kokoonpanolla. Myös puhemiesten vaali meni edellisen kerran mukaisesti eli Eero Heinäluoma jatkaa. Valtiopäivien avajaisissa oli ilo kuunnella kun kaksi Suomen tasavallan ykkösnimeä eli presidentti ja puhemies ovat molemmat demareita.

 Puolueen kevätkauden avausta vietettiin yhdessä eduskuntaryhmän, puoluehallituksen ja piirien kanssa Haikon kartanossa. Kävimme yhteisellä työskentelyllä läpi ajatuksia kehysriiheen, kuntauudistukseen ja syksyn kuntavaaleihin. Oli hyvä idea koota kaikki samaan paikkaa. Puoluehallituksessa jatkoimme, tietysti poliittisen tilanteen ohella, puoluekokousasioiden valmistelua ja taloustyöryhmässä valtiontalouden kehysriiheen valmistautumista.

 Tapasimme myös teollisuuden palkansaajat, joilla huolta tulevaisuuden aloista ja elvytyksestä. Ay puolella vasemmiston ja erityisesti demareiden asema säilyy vahvana, esimerkki tästä saatiin kun Metallin ja JHL:n ehdokasasettelussa muutaman tuhannen joukosta löytyi vain jokunen promille.

 Liikunnan ja urheilun puolella kokoonnuimme puolueen liikuntafoorumilla miettimässä kuntavaalitavoitteita. Kävin palelemassa Suomi-Venäjä jääkiekko- ottelussa stadionilla ja näin kokemus ulkona pelatusta matsista on saatu.

 Perjantai-iltana olin juhlapuhujana Kymenlaakson liikunnan vuoden urheilijoiden palkitsemistilaisuudessa. Viikonloppu sujuikin Nuorten Kotkien parissa kun kokoonnuimme hallituksen kokoukseen, järjestöpäiville koulutukseen ja edustajiston kokoukseen. Valmistaudumme 2013 juhlistettavaan Nuorten Kotkien 70. juhlavuoteen ja siinä pidettävään kansainväliseen leiriin Sauvossa.

 Sirpa Paatero

8.2.2012

Vapaa julkaistavaksi 

Rannikkopataljoonan sulkeminen kova isku Kymenlaaksolle

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sirpa Paatero korostaa Puolustusvoimien uudistukseen liittyvän laajoja yhteiskunta- ja aluepoliittisia vaikutuksia. Hänen mielestään Kotkan rannikkopataljoonan sulkemisen vuoksi irtisanotuille on taattava uudelleen kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuus äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin mukaisesti.

- Kymmenien armeijan työntekijän joutuminen irtisanomisuhan on kova isku Kymenlaaksolle, joka on viimeiset kymmenen vuotta ollut suuressa elinkeinopoliittisessa murroksessa. Työttömyyttä on nähty ennenkin, mutta tällä kertaa sen aiheuttajana on julkinen toimija. Tulen toimillani varmistamaan, että pataljoonan sulkeminen huomioidaan vahvistamalla Kymen rakennemuutosrahoitusta nykyisestään.

- Rannikkopataljoonan lakkauttamisen tulee tapahtua mahdollisimman hallitusti sekä inhimilliset että yhteiskunta- ja aluepoliittiset näkökulmat huomioiden. Rakenteellisten tukien lisäksi on huomioitava inhimilliset tukitoimet, sillä jokaiselle irtisanottavalle kyseessä on raskas ja vaikea tilanne. Laajaa muutosturvan keinovalikoimaa tullaan tarvitsemaan kipeästi.

Paatero ymmärtää, että puolustusvoimien uudistus on tehty puolustuksellisista kriteereistä lähtien ja siinä näkyy pääesikunnan valmistelu huomioiden ikäluokkien pienentyminen ja uudenlainen varustautuminen. Selvää ei Paateron mielestä kuitenkaan ole, miten yleinen merivalvonta raja-alueella hoidetaan, jos puolustusvoimat poistuu alueelta.

Lisätietoja:

Sirpa Paatero

0505121602

Halosen ensimmäisen valinnan kohdalla oli kyse jostakin uudesta. Naisesta ja yksinhuoltajasta, kuka ei kuulunut kirkkoon tuli erinomainen presidentti Suomelle. Nyt ensimmäistä kertaa ehdokkaana oli vihreä, siviilipalveluksen suorittanut ja rekisteröidyssä suhteessa elävä ehdokas. Ehkä kampanjoiden pituus oli vaikuttamassa, kun Niinistöstä on monessa paikassa tehty presidenttiä jo monen vuoden ajan. Oma viikkoni vaaleihin liittyen alkoi upeasti Ultra Bran ja kymmenien muiden artistien konsertissa Haaviston kampanjan tukemiseksi.

Puoluehallituksessa jatkettiin aloitteiden käsittelyä ja selkeytettiin linjaamme kuntarakenneuudistukseen. Samoin keskustelussa tulee lähiaikoina olemaan puolustusvoimien esitys varuskuntien karsimisesta. Vielä jos Kreikan seuraava tukipaketti tulee tähän vaalien jälkeiselle viikolle, ei valtiopäivien avauskeskustelun aiheista tule pulaa. Kuntarakenneuudistus on hieman kummallisessa vaiheessa, koska Keskusta haluaisi tehdä myös perusteiltaa lähes saman sisältöisen uudistuksen, mutta ei halua olla tekemässä sitä yhdessä hallituspuolueiden kanssa.

Järjestöpuolella kokoonnuimme valmistelemaan Nuorten Kotkien tulevia tapahtumia. SLU johtamisvaliokunta kävi läpi miten jatketaan rakenneuudistuksen kanssa, ja vaikuttamisvaliokunta kävi läpi kunnallisvaaliteemoja. Kuntarakenneuudistusta liikunnan osalta voisi vielä kirkastaa nykyisestään. Myös aluehallitouudistus tuntuu hämmentävän alueilla. Viikonloppuna olivat koolla SLU:n alueiden aktiivit miettimässä yhteiseen päätöksentekoon siirtymistä, ainakin osittain.

Muihin töihin liittyivät tapaamiset energiatehokkuutta kehittävän yrityksen edustajien kanssa. Samaan sarjaan kuului myös tutustuminen Euroopan suurimpaan ja nykyaikaisimpaan moottorikelkkatehtaaseen. Kotkassa meneillään on kiivas keskustelu päiväkoti- ja kouluverkkoesityksestä. Nykyisissä tiloissa mahtuisi opiskelemaan n. 1000 lasta nykyistä enemmän ja edellisen selvityksenkin jälkeen on lasten määrä vähentynyt viidellä sadalla. Kanttia kysytään, jos kantaa huolta kunnan taloudesta.

Talvi on iskenyt tällä viikolla ihan kunnolla, kerran pääsin hiihtämään ja muuten on mennyt kävelyyn ulkosalla. Loppuviikosta on koko maassa ollut pakkasta – 30 asteen pintaa, mutta kaunista etenkin pohjoisemmassa Suomessa.

Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa olivat paikalla molemmat toisen kierroksen ehdokkaat. Suosionosoituksista päätellen sekä haastatteluiden perusteella kallistuminen Pekka Haaviston taakse on vahva. Puolueena emme kuitenkaan ottaneet kantaa kummankaan puolesta. Viime kerralla vihreät tukivat koko puolueena Tarja Halosta. Näin ollen yhtenäisyyttä on kampanjoinnissa löytynyt aiemminkin. Tuntuu olevan kansanliiketunnelmaa kuin 12 vuotta sitten. Siinä kaikki on mahdollista, vaikka näin ei niin alun perin pitänyt olla. Ulkopoliittinen osaaminen ja arvomaailma ihmisoikeuksien puolestapuhujana ovat Haaviston vahvuudet.

Maakuntaliitossa valmistuu energiakaava ja alue on saanut positiivista huomiota Haminan energian päättäessä yksistään rakentaa 38 uutta tuulivoimalaa. Valtuustossa oli muutamia kaavoja ym. mutta ryhmässä vakavaa keskustelua koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksestä. Tilanne on kinkkinen: Taloutta on korjattava, jotta nykyisiin kouluihin mahtuisi 1000 oppilasta enemmän. Edellisen selvityksen jälkeenkin on hävinnyt 500 oppilasta, joten seiniä on aivan liikaa, mikä syö myös voimavaroja opetuksesta. Valtuustoaloitteissa pitäisi olla sääntö, jonka mukaan niitä voisi tehdä vain kaupungin päätösvaltaan kuuluvista asioista.

TUL vietti 93. vuosijuhlaansa upeasti presidentti ja ministeri sekä useita muita vieraana. Jaoimme vuoden urheilijan, valmentajan ja joukkueen palkinnot sekä presidentille liiton arvokkaimman ansiomerkin. Tapasimme Eestin järjestöjen kanssa, joiden edustajat kilpailivat myös viikonloppuna pidetyssä TUL mestaruuspaineissa Porvoon Weikkojen 110 v juhlaottelussa. Kävimme myös onnittelemassa seuraa, kun järjestimme strategiatyöryhmän kokouksen samaan kaupunkiin. Pidimme palaverin ENGSO:n puheenjohtajan kanssa tulevaisuuden yhteistyöstä. SLU hallitus oli myös koolla Nuoren Suomen ja Kunnon kanssa pidetyn yhteisseminaarin jälkeen, teemalla onko yhdistymiselle edellytyksiä. Viikkoon mahtui myös UKK instituutin omalta osaltani ensimmäinen kokous sekä Olympiakomitea, jossa laitettiin pääsihteerin paikka hakuun.

Muitakin palavereita mahtui viikkoon, kuten Marokon lähettilään tapaaminen tämän eduskuntakauden yhteistyön aloittamiseksi. Puolueen taloustyöryhmä jatkoi työtään pohjustamalla kehysriihtä varten omia näkökulmiamme. Lunta ja pakkasta on molempia mahtunut viikkoon, nyt on oikeasti talven oloista, niin kuin pitääkin.

Ruotsissa Carema- niminen hoiva-alan yritys on lainannut veroparatiisissa toimivalta emoyhtiöltään Ambealta rahaa korkealla korolla. Ruotsin laki mahdollistaa näiden korkojen rajoittamattoman vähentämisen verotuksessa. Lopputulos on se, että yhtiö maksaa veroja huomattavasti vähemmän kuin sen pitäisi, koska emoyhtiöltä lainatun pääoman korkeat korot ovat vähentäneet verokertymää. Ruotsalaiset ovat arvioineet, että Carema- tapauksessa valtiolta jää saamatta noin sadan miljoonan euron verotulot. Ruotsalaisen talouslehti DI:n mukaan Careman emoyhtiö ei maksa ollenkaan veroja.

 Emoyhtiö Ambea sattuu olemaan myös suomalaisen Mehiläiset omistaja. Mehiläisen viime vuoden liikevoitto oli 34,6 miljoonaa euroa. Konserniavusta Ambealle se maksoi 36 miljoonaa euroa, mikä tilitti ne edelleen osakkeen omistajilleen. Veroja Mehiläinen maksoi Suomeen 365 000 euroa, eli hieman yli kymmenen prosenttia voitoistaan. 

Huomiota on siis kiinnittänyt se, että Suomen yhteiskunnan tukea nauttivien hoito ja hoiva-alan yritysten maksamat verot ovat epäilyttävän pieniä yhtiön liikevoittoon verrattuna. On yleisen oikeustajun vastaista, jos julkista tukea saava yritys vähentää tietoisesti maksamiaan veroja verosuunnittelun avulla jakaakseen lisää tuloja osakkeenomistajille. Kela rahoittaa terveysalan yksityisiä yrityksiä välillisesti tukemalla kansalaisia hoitomaksuissa.

 Ruotsin tapaus on varoittava esimerkki siitä, mihin yksityistämisvimma voi pahimmillaan johtaa. On palautettava mieleen kuntien kiinnostus yksityisiä terveyspalveluja kohtaan, mikä on johtunut lääkäreiden puutteesta ja säästötarpeista. Kunnat yksityistävät siis pakon edessä. Yksityistäminen on näyttänyt hyvältä lyhyellä aikavälillä, mutta on nyt tutkimusten mukaan usein osoittautunut kuntalaisen kannalta huonoksi ratkaisuksi. Monessa tapauksista kuntalainen maksaa yksityistämisen hinnan kasvavana verotuksena ja heikentyneinä peruspalveluina.

 On huolehdittava siitä, että minkään kunnan ei tarvitse yksityistää terveyspalveluitaan. Yksityistämiseen ei ole syytä, jos kunta kykenee järjestämään terveydenhuollon itse. Kunnan elinvoimaisuus edellyttää suotuista elinkeinorakennetta, mikä voi vaatia kuntaliitoksia. Se on mielestäni kohtuullinen hinta kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta.

 Sirpa Paatero

Kansanedustaja

Valinta Niinistön ja Haaviston välillä ei henkilökohtaisesti ole vaikea arvojen ja kansainvälisen kokemuksen puolesta. On sitten kyse arvomaailmasta tai ulkopolitiikan osaamisesta ja tekemisestä. Luulen että tilanne menee yllättävänkin jännäksi. Vaalityötä tehtiin loppumetreillä pienellä stempillä ja kelit oli paljon leppoisampia, kun Halosen kampanjassa, jolloin muistan lähes 30 asteen pakkaskelit.

 Urheilugaala ja urheilijoiden apurahojen jako kesälajeihin aloitti viikon. Omat äänestykset toteutui aika hyvin ja iloinen erityisesti Kaakonkulman menestyksestä Vehkalahden Veikot ja Teemu Pukki palkittuina ja ensimmäisen vuoden urheilija tittelin saanut Heikki Hasu palkintoja jakamassa. Urheiluasiat olivat ohjelmassa myös TUL lajivastaavien sekä piirien puheenjohtajien tapaamisessa. Urheilun lisäksi kokoontui nuorisoasian neuvottelukunta ja kulttuuripuolen uusia juttu oli Teoston kulttuurikummitoiminnan aloitus Kymessä.

Eduskunnassa ovat olleet koolla useammat valiokunnat ja talous sekä valtiovarat antoivat omat lausuntonsa Euroopan taloussopimuksesta perjantaina. Taloussopimus budjettikureineen ja automaattisine sanktioineen oli myös aiheena aamu TV:ssa. Tarkoitus oli puhua hallitusyhteistyöstä, mutta keskittyminen oli vain Tuomiojan ja Kataisen nokittelussa Suomen linjasta. Puoluekokoukseen valmistautuminen on aloitteiden vastausten vaiheessa ja energiatyöryhmällä kävimme niiltä läpi perjantai-iltapäivänä.

Nuorten Kotkien liittohallitus keskusteli luonnoksesta Suomen kehityspoliittiseksi toimenpideohjelmaksi.

Erilaisista katastrofeista, kuten sodat, luonnonmullistukset ja köyhyys, kärsivät eniten lapset. Siksi Nuorten Kotkien mielestä on erilaisia ongelmia ja kehitystarpeita arvioitava erikseen lasten näkökulmasta.

Köyhyys lisää lasten hyväksikäyttöä

-Lapsiköyhyys on uhkana monille lapsen oikeuksien sopimuksen tavoitteiden toteutumiselle, esimerkkeinä oikeus käydä koulua, saada terveyspalveluja ja huolenpitoa. Puhumattakaan oikeudesta saada puhdasta ruokaa ja vettä. Köyhyyden seurauksena lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsikauppa ja varhaiset avioliitot lisääntyvät, toteaa Nuorten Kotkien puheenjohtaja, kansanedustaja Sirpa Paatero.

Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten köyhät maat

Ilmastonmuutoksesta tulevat kärsimään eniten maat, jotka sitä ovat vähiten aiheuttaneet. Näillä mailla on myös heikoimmat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.

- Ilmastopakolaisuus on jo nyt lisääntynyt. Ilmastonmuutos lisää kuolleisuutta ja lapsikuolemien määrä lisääntyy kymmenillä tuhansilla vuosittain. Luonnonkatastrofien vahingoittamista ihmisistä on suurin osa lapsia. Arvion mukaan 2010-luvulla 175 miljoonaa lasta tulee kärsimään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista luonnonkatastrofeista. Lasten aliravitsemus ja erilaiset taudit lisääntyvät. Ilmastonmuutoksen vuoksi perheiden tulot vähenevät, jolloin lasten koulunkäynti vaarantuu. Tyttöjen koulunkäynti on ensimmäisenä vaarassa, Paatero muistuttaa.

Määrärahatavoitteesta on pidettävä kiinni

Suomen pidemmän aikavälin tavoitteena on kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Nuoret Kotkat vaatii, että tavoitteeseen on päästävä kansainvälisten sitoumusten mukaisesti vuoteen 2015 mennessä.

Köyhyyden poistamiseksi tehtävät toimet tukevat myös ilmastonmuutokseen sopeutumista erityisesti alueilla, joilla ihmisten elinkeinot perustuvat pitkälti luontoon liittyviin aloihin.

Tiedote on lähetetty Kymenlaakson lehdille 17.1.2012

Vuoden ensimmäinen viikko oli lomaa, sillä vietimme Petran kanssa äiti-lapsi laatuaikaa matkustaen kahdestaan Budapestiin. Petran koulukin alkoi sopivasti vasta loppiaisen jälkeen ja ensimmäisen kerran olimme reisussa aivan kaksin. Kiersimme kaupunkia, ihastellen siltoja ja rakennuksia, tutustuimme museoihin, kirkkoihin ja näyttelyihin. Nautimme kylpylästä, hieronnasta, perinteisestä unkarilaisesta ruoasta sekä kylmään talveen sopivasta lämpimästä punaviinistä. Kävelimme paljon ja ajelimme hyvin toimivilla paikallisilla metrolla, ratikoilla ja busseilla.

Unkarin polliittisen tilanteen näkökulmasta olimme paikalla merkittävällä viikolla, koska tuolloin Unkari hyväksyi uuden perustuslain. Unkarin parlamentista ja suurlähetystöstä saimme hyvän kuvauksen tapahtumista, joita muuten pystyi seuraamaan Helsingin Sanomien kautta, kiitos internetin. Unkarin uusi perustuslaki antaa vallassa olevalle kansallismieliselle oikeistopuolueelle mahdollisuuden puuttua oikeuslaitoksen, median ja pankin toimintaa. Päätöstä olisi täysin mahdotonta hyväksyä muissa Euroopan maissa ja esimerkiksi Yhdysvaltain lähetystö ei osallistunut perustuslain kunniaksi järjestettyyn juhlaan. Laikien valmistelua on heikennetty niin että suuri osa päätöksistä tehdään yksittäisten edustajien lakialoitteista ilman muuta valmistelua ja paikallaolo sekä äänestäminen sovitusti on sakkorangaistuksen uhalla pakollista edustajille.

Poliittista tilannetta kuvaa myös edellisen pääministerin asettaminen syytteeseen ja pidättäminen aiemmassa mielenilmauksessa. Oppositio on ollut varsin hajanainen, mutta alkaa nyt koota voimiaan. Maan talous ei näytä olevan kovin vahva, ja voi vain kuvitella lisää mielenilmauksia tulevan. Käydessäni pakkovallan museossa katsomassa natsien sekä kommunistien mielivaltaista toimintaa Unkarin lähihistoriassa tuli paha olo siitä lyhyestä muistista, joka tuntuu ihmisillä asioiden suhteen olevan.

 Toinen viikko

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona ja olimme liikkeellä viikon aikana useamman kerran. Gallubit eivät näytä hyviltä, mutta toisaalta erot ovat niin pienet että toisella kierroksella voi olla vaihtoehdoista useampi. Aloitimme maanataiaamuna Heinäluoman kanssa kauppakeskus Pasaatissa, tiistaina kokoontui vaalityön kansalaisryhmä, keskiviikkona kannustimme ihmisiä äänestämään Kotkan torilla ja lauantaina ehdokas Lipponen oli vierailemassa Karhulan torilla. Kymessä on kiertänyt kiitettävä joukko AY- johtajia, joiden tuki onkin erittäin tärkeä. Tällä viikolla paljastui jo hieman sitä todellista Niinistöä, kuka nostaisi lakkosakkoja, heikentäisi työttömyysturvaa eikä katsoisi pahalla eläkeiän korotusta.

Puoluetyö käynnistyi myös oman yhdistyksen, puolueen talous-, kunta- ja ymparistötyöryhmien sekä puoluehallituksen osalta. Taloustyöryhmässä SDP:n pitkälinja näyttäisi säilyvän ja vakavuutta asiaan toi luottoluokittajan arviot Euroopan maiden osalta. Nyt on Euroryhmässä jäljellä enää neljä valtiota, joille luottoluokittajat antavat parhaan mahdollisen tuloksen. Meidän linja on selkeä suurituloisten verotuksen korottamisesta ja suhdanne-elvytyksen tarpeesta. Tosi asiat tunnustaen on myös todettava, että uusilta säästöiltä ei voitane välttyä.

Euroopan taloussopimuksesta tai enemminkin sen tulkinnoista kuulimme kokoontuneessa valtiovarain valiokunnassa. Kuntarakenneuudistus sai lommon alkuunsa kun ensin viime kesänä Virkkunen antoi kipinän pakkoliitoskeskustelulle ja nyt virkamiestyönä valmisteltu kuntakartta oli vuodettu Suomen Kuvalehden sivuille kaikkien reposteltavaksi.

Järjestötyö käynnistyi myös Nuorten Kotkien puheenjohtajiston ja hallituksen kokouksella.

Aloitimme myös keskustelun puoluee järjestöfoorumin järjestämiseksi kevään aikana.

Urheilun osalla tapasin alueen uuden urheiluakatemian vetäjän ja sain päivitettyä tilanteen. Huippu-urheilutyöryhmä on aloittamassa kierroksensa Kotkasta, jossa mukana noin 180 nuorta urheilijaa, useassa eri lajissa. Helsingissä kävin äänestämässä urheilugaalaa varten omat ehdokkaani. Katsotaan miten ne meni sitten Gaalassa, kunhan äänet on laskettu.

Voiko Suomi hyvin? Osa suomalaisista voi paremmin kuin kukaan ihminen tässä maailmassa. Perhesurmat, syrjäytyneet nuoret, peritty köyhyys, leipäjonot ja ruuhkat toimeentulotuessa kertovat tästä yhteiskunnasta sen vaietun puolen. Eriarvoisuus kärjistyy erityisesti terveyden ja sosiaalisen selviytymisen osalta.

Tutkijoiden mielestä surmatekoihin liittyy huono-osaisuuden kasautuminen, eikä tekojen motiivi näin ollen ole yksiselitteinen. Pohja on kuitenkin köyhyydessä ja/tai mielenterveysongelmissa, vaikka motiiviksi ilmoitetaan usein alkoholismi tai mustasukkaisuus, eli henkilöön liittyvä ominaisuus. Ne ovat kuitenkin vain viimeinen pisara, joka ylittää inhimillisen kantokyvyn. Vaikeuksien keskeltä sosiaalisten tukiverkkojen ylläpitäminen käy usein ylivoimaiseksi, ja suurimman hädän hetkellä ihminen kokee olevansa usein yksin.

Köyhyyden torjuminen on otettava vakavasti, niin että nyt jo tehtyjä perusturvan korotuksia jatketaan ja erilaiset toimeentuloturvan loukot tukitaan, kuten esimerkiksi liiallinen byrokratia tukia haettaessa.  Köyhyyteen puuttumalla ihmisen elämä helpottuu myös muilta osin ja auttaa jaksamaan arkea. Toinen asia on hädänalaisten ihmisten auttaminen palvelujen avulla. Tässä tärkeimpinä ovat riittävän varhainen hoitoon pääsy päihde- ja mielenterveysongelmissa. Lisäksi lapsensuojelussa on pystyttävä resursoimaan myös ennaltaehkäisyyn esimerkiksi perheiden kotipalvelun ja avohuollon tukitoimin.

Ongelmien kärjistymisen ehkäisemiseksi palveluissa on oltava mahdollisuus seurata ja auttaa myös heitä, joilla näyttäisi päällisin puolin menevän kohtuullisesti. Ongelmat ovat usein moninaiset ja koskettavat erilaisia perheitä. Esimerkiksi perheen vanhempien työssäkäynti ei välttämättä ole hyvinvoinnin tae, kuten viimeinen vuosi on meille osoittanut. Nyt tarvitaan voimakkaita sosiaalipoliittisia toimia ihmisten nostattamiseksi ylös köyhyydestä sekä panostuksia terveys- ja hyvinvointipalveluiden riittävyyteen. Missään nimessä ei pidä myöskään unohtaa yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta ystävien, suvun, tuttavien ja sosiaalihuollon ammattilaisten osalta.

Sirpa Paatero

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Kirjoitus lähetettiin 12.1. Kymenlaakson maakuntalehtiin julkaisua varten